• Tähtäinjousen tauluammunta on ollut olympialaji vuosina 1900, 1904, 1908 ja 1920 sekä uudestaan vuodesta 1972 lähtien
• Suomalaiset ovat saavuttaneet 4 olympiamitalia jousiammunnassa, kirkkaimpana Tomi Poikolaisen olympiavoitto Moskovassa 1980
• Parittomina vuosina kilpaillaan MM-kilpailut ja parillisina EM-kilpailut (sekä ulkona että hallissa)
• Arvokilpailuissa ammutaan ensin karsintakierros. Ampujat sijoitetaan pudotuskaavioon karsinnan perusteella. Pudotuskierroksilla ammutaan ampuja ampujaa vastaan siten, että voittaja etenee seuraavalle kierrokselle ja häviäjä putoaa kilpailusta
• Henkilökohtaisen kilpailun lisäksi kilpaillaan kolmihenkisin joukkuein. Joukkuekilpailussa ampujat ampuvat vuorotellen ja aikaa ampumiseen on vähemmän kuin henkilökohtaisessa kilpailussa
• Jousiammuntaa harrastetaan ympärimaailmaa ja kansainvälinen kärki on tasainen sekä miehissä että naisissa. Viimeaikojen vahvimpia maita ovat olleet esimerkiksi Etelä-Korea ja Italia

• Jalat ammuntaviivan molemmin puolin
• Molemmat jalat ja taulu ovat samalla linjalla
• Näin lantio asettuu suoraan eikä siihen synny kiertoa ja suoritus on helpoin toistaa
• Ammuttaessa kannattaa käyttää tasapohjaisia kenkiä. Esim. sisäpelikengät tai skeittikengätovat hyviä ammuntakenkiä

• Ampujan tulee seisoa suorassa sekä sivulta että takaa katsottuna
• Paino on tasaisesti molemmilla jaloilla
• Painopiste on hieman nilkan etupuolella

• Ote on peukalotyynyllä
• Peukalo osoittaa kohti taulua

• Jousikäden lapaluu on sisempänä kuin vetokäden lapaluu
• Jousen kahva ja molemmat hartiat ovat samalla suoralla
• Näin jousi saadaan pidettyä vireessä mahdollisimman pienellä voimalla

• Jänteestä otetaan kiinni etu-ja keskisormella ja sekä nimettömälle
• Jänne kulkee sormien ensimmäisen nivelen kohdalla (edestäpäin katsottuna)
• Kämmenselkä on suora

1. Tarkista kahvaote ja sormiote katseella
2. Nosta jousi siten että tähtäin on keskellä. Vedä jousta vain sen verran ettei sinun tarvitse liikuttaa vetokäden olkapäätä eteenpäin
3. Jännitä jousi siten että tähtäys pysyy taulun alueella. Kyynärpään tulee pysyä nuolen korkeudella tai vähän sen yläpuolella

• Jänne koskettaa kasvoja nenän keskellä sekä hieman leuan sivussa
• Etusormi ja käden yläosa ovat kiinni leuassa koko matkalta

• Liike on hyvin pieni
• Jänne pysyy paikallaan rintaan verrattuna
• Jousta työnnetään taulua kohden samalla voimalla kuin jousta vedetään
• Kyynärpää liikkuu poispäin taulusta ja kiertyy selänpuolelle

• Jänteestä ei päästetä irti tietoisesti, vaan sormet rentoutuvat
• Kyynärpää liikkuu suoraan taakse ja sen jälkeen kiertyy hieman selän puolelle

• Katse pidetään taulun keskustassa
• Jousi putoaa hieman, muttei alas asti
• Laukaisukäsi jää joka laukauksen jälkeen samaan paikkaan
• Kun nuoli on osunut tauluun, voit alkaa valmistautumaan seuraavaan laukaukseen

• Tähtäys tapahtuu molemmat silmät auki
• Katse kohdistetaan tauluun
• Jänne linjataan jousen runkoon (aina samaan paikkaan)

Fita–kierros koostuu neljästä matkasta joilta jokaiselta ammutaan 36 nuolta (eli yhteensä 144 nuolta). Kaksi pisintä matkaa ammutaan 122cm tauluun ja kaksi lyhyintä 80cm tauluun. Matkat ovat:

• Miehet ja 20: 90m, 70m, 50m ja 30m
• Naiset, N20 ja 17: 70m,60m,50m ja 30m
• Tytöt 17: 60m,50m, 40m ja 30m
• 15 ja T15: 50m, 40m, 30m ja 20m
• 13 ja T13: 30m, 30m, 20m, 20m
• 11 ja T11: 30m ja 20m (vain kaksi kertaa 36 nuolta, molemmat 122cm tauluun)

70m kierroksella ammutaan 72 nuolta yhdeltä matkalta. Sarjojen matkat ovat:

• Miehet, naiset, N20 ja 20: 70m
• 17 ja T17: 60m
• 15 ja T15: 50m
• 13 ja T13: 40m
• 11 ja T11: 30m

Pudotuskierrokset ammutaan 70m kierroksen matkoilta.
900-kierroksella ammutaan 30 nuolta 122cm tauluun kolmelta matkalta. Matkat ovat aikuisilla 60m, 50m ja 40m. Junioreiden matkat ovat lyhyemmät.

• 18m aikuiset ampuvat 40cm tauluun ja alle 15-, 13-sekä 11-vuotiaat 60 cm tauluun.
• 25m kilpailuissa kaikki ampuvat 60 cm tauluun.
• Halliammunnan SM-, EM-ja MM-kilpailut kilpaillaan 18m matkalta

• Tulokset merkataan tuloskorttiin aina sarjan jälkeen
• Nuoliin ei saa koskea ennen kuin kaikkien ampujien nuolet on merkattu tuloskorttiin
• Kaksi ampujaa toimii kirjureina joka taustalla
• Ampuja luettelee sarjan nuolet suurimmasta pienimpään jonka jälkeen kirjurit kirjaavat nuolet korttiin, laskevat sarjan pistemäärän ja laskevat kokonaispistemäärän

Materiaali ja kuvat © Perttu Ronkanen.